Leikataan ja sopeutetaan, köyhät kyykkyyn!

 

Keräsin tähän alle valtion talousarvio esityksiä sosiaali- ja terveysministeriöstä ja OKM:stä.

 

Tässä on käsittämättömiä kiristyksiä ihan tavallisille ihmisille. Kuritetaan heikompituloisia ja lisätään esimerkiksi yksityisille lääkäripalvelujen tuottajille suoraan kelan rahoitusta. OKM:ssä on onneksi haluttu myös panostaa oppilaisiin ja opiskelijoihin.

Kehysehdotuksessa vuosille 2025—2027 korostuu vuoden 2024 talousarvioon ehdotettujen hallitusohjelmauudistusten vaikutukset kehyskaudelle. Vuonna 2024 toteutettavat uudistukset painottuvat perhe- ja asumiskustannusten tasaus- ja työttömyysturva -lukuihin.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut -luvussa vuoden 2024 talousarvioon ehdotettujen uudistusten vaikutus kehyskauden alussa on vähennystä vajaa 240  milj. euroa ja kehyskauden lopussa n. 310  milj. euroa. Tämä sisältää myös työttömyysturvan uudistusten vaikutukset asumis- ja toimeentulotukeen.

Työttömyysturva -luvussa vuoden 2024 talousarvioon ehdotettujen uudistusten vaikutus kehyskauden alussa on vähennystä runsas 330 milj. euroa ja kehyskauden lopussa vähennystä n. 390 milj. euro

Sairausvakuutus -luvussa vuoden 2024 talousarvioon ehdotettujen uudistusten vaikutus kehyskauden alussa on vähennystä n. 80 milj. euroa ja kehyskauden lopussa vähennystä n. 100 milj. euroa.

Työttömyysturvassa on tarkoitus lisätalousarviomenettelyllä saattaa voimaan 1.9.2024 alkaen uudistuksia, joilla lakkautetaan työssäoloehdon kertyminen palkkatuetussa työssä, luovutaan työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä ja porrastetaan ansioturvaa. Näiden yhteenlaskettu vaikutus on kehyskauden alussa lisäystä 15 milj. euroa ja lopussa 19 milj. euroa. Ansioturvan porrastus ei vaikuta valtionosuuteen.

Työttömyysturvassa otetaan vuonna 2025 käyttöön menettely, jossa työmarkkinatuen kielilisän saaminen edellyttää kielitaidon osoittamista. Tämä vähentää määrärahatarvetta 20 milj. euroa kehyskauden alussa ja 30 milj. euroa kehyskauden lopussa.

Lisäksi luovutaan vanhempainrahan ensimmäisen 16 arkipäivän ajalta korotettuna maksettavasta vanhempainrahasta, jonka vaikutus kehyskaudelle on yhteensä 5 milj. euroa vähennystä.

Lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi STM ehdottaa perhepakettia, joka sisältää 26 euron korotuksen alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisään 1.4.2024 lukien, vuoden alusta lukien lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen noston 10 eurolla, neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisän korotuksen 10 eurolla. Yhteensä näistä uudistuksista kertyy kustannuksia 54 miljoonaa euroa. 

Asumistuesta poistetaan ansiotulovähennys, asumistuen perusomavastuuta korotetaan ja tasoa tarkistetaan

Tässä selvästi yritetään kompensoida EDELLISTÄ KIRISTYSTÄ! Vuoden 2024 alusta lähtien työttömyysturvan suojaosista luovutaan ja työttömyysturvan lapsikorotukset lakkautetaan.

Asumistuesta poistetaan ansiotulovähennys, asumistuen perusomavastuuta korotetaan ja tasoa tarkistetaan

 

Vuonna 2024 voimaan tuleva indeksijäädytys eläkkeensaajan asumistukeen pienentää kansaneläkemomentin määrärahaa 10,9  milj. euroa kehyskauden alussa ja 16,5  milj. euroa kehyskauden lopussa.

Asumistuessa vuoden 2025 alusta lukien voimaan tulevat varallisuusharkinta ja yrittäjien tulojen huomioiminen todellisina, joiden yhteenlaskettu vaikutus kehyskauden alussa on vähennystä 9,3 milj. euroa ja lopussa 18,5  milj. euroa.

Yleisen asumistuen   indeksikorotukset jäädytetään. Yleistä asumistukea kohdennetaan jatkossa tukea eniten tarvitseville ryhmille. Asumistuesta poistetaan ansiotulovähennys, asumistuen perusomavastuuta korotetaan ja tasoa tarkistetaan. Lisäksi asumistuen kuntaryhmiä yhtenäistetään. Omistusasuntoon ei saa jatkossa asumistukea.

Lääkärin vastaanottopalkkioiden Kela-korvausta korotetaan. Tästä kustannuksia aiheutuu 78 miljoonaa euroa.  TÄMÄ ON SUORAA VALTION RAHAN OHJAUSTA YRITYKSILLE. Ei tavallisella pienituloisella tai eläkeläisellä ole missään tapauksessa varaa mennä yksityiselle! Lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutusta ja kuntoutuspalveluja parannetaan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta määräaikaisella ohjelmalla. Tähän ehdotetaan 13,4 miljoonaa euroa. HARKINNANVARAISEEN!! LASTEN JA NUORTEN NEUROPSYKOLOGISTEN HÄIRIÖIDEN KUNTOUTUSTA.

Avustuksiin yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan valtionavustusten tason vähennystä 50 milj. eurolla kehyskauden alussa ja 100 milj. eurolla kehyskauden lopussa. Avustusmomentin taso laskee kehyskauden lopussa 282,8 milj. euroon.

 22,5 miljoonan euron vapaan sivistystyön valtionosuuksien leikkaus vuoden 2023 talousarvioon verrattuna.

Hallitusohjelman mukaan perusturvaetuuksien määriin ei tehdä 2024‒2027 indeksitarkistuksia, joten myös opintorahan euromäärät jäädytetään vuoden 2023 tasolle.  

Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan noin 75 miljoonaa euroa, joka on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti.

 

Jotain hyvääkin!

Perusopetuksen vahvistamiseen ehdotetaan vuonna 2025 100 miljoona euroa, vuonna 2026 150 miljoona euroa ja vuodesta 2027 lähtien 200 miljoonaa euroa. Lisäksi valmistavan opetuksen rahoitus ehdotetaan laajennettavaksi enintään kaksivuotiseksi ja tarkoitukseen kohdennetaan 3,5 miljoona euroa vuodesta 2025 alkaen. Kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutuksen 3 miljoonan euron lisäys vuosittain on pysyvä.

Oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa ehdotetaan vuodesta 2025 lähtien 20 miljoonaa euroa vuodessa. 

Pysyvän koulutuslaajennuksen toteuttamiseksi korkeakouluille osoitetaan asteittain nouseva määrärahalisäys, joka on korkeimmillaan 164 miljoonaa euroa vuonna 2029.

Psykoterapeuttikoulutukseen lisätään 2 miljoonaa euroa vuodelle 2025, 5 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja vuodesta 2027 lähtien 10 miljoonaa euroa.

Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelman toteuttamiseen lisätään 20 miljoonaa euroa vuodessa vuosille 2025–2028.

Ammatillisen koulutuksen valtionrahoitus on ensi vuonna 53,7 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen 29,3 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2023.

Ammatillisen ja lukiokoulutuksen määrärahoilla rahoitetaan myös vuonna 2022 käynnistynyttä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA). Oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuviin kustannuksiin kohdistuu lisäystä 19,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 10 miljoonan euron lisärahoitus oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen toisen asteen koulutuksen sektoreille.