Pienitulosten ahdinko
Kevään aikana olen päässyt entistä enemmän sisään puoluepolitiikkaan.
Olen ollut työkokeilussa Hämeen Sosialidemokraattien piiritoimistossa. Minulle ihan unelma työpaikka. Olen tutustunut ihmisiin ja jäseniin. Olen päivittänyt nettisivuja sekä jäsenrekisteriä. Suunnitellut maakunta sekä eduskuntavaaleja. Tietokoneen käyttö työvälineenä on tullut tutuksi.
Puhunut päivittäin sosialidemokratiasta. Lukenut ohjelmia. Lukenut lakiesityksia. Aivan mahtavaa!!
Olen sisäistänyt puolueen ajatuksia, aatteita sekä tavoitteita. Niiden suuntaisesti, meidän sosialidemokraattien pitäisi päätöksiä tehdä.
Kuntatasolla päätöksien teko aikamoista asioiden ja arvojen sovittelua. Puolueilla on omat pohja-ajatukset, periaatteet ja tavoitteet. Tosin kunnan ja kaupungin tavoitteidenhan pitäisi olla kaikilla samat, koska valtuusto on niistä yhdessä päättänyt.
Mielestäni omista ja puolueiden tavoitteista pitäisi olla ryhmässä samaa mieltä. Kompromissejä joutuu jokainen jossain vaiheessa tekemään. Valtuustotasolla on välillä todella pelottavaa, että ihmiset ovat täysin erimieltä asioista, jotka koskevat kuntalaisia.
Hyvä esimerkki on terveyskeskusmaksut. Toisten mielestä niitä voi helposti nostaa, toisille se on kynnyskysymys.
Minun mielipiteeni on, että kannatusta löytyy paljon niiltä, joita asia ei kosketa millääntasolla.
On selvää, että kaikkein vähätuloisimmille löydetään ja kehitetään keino, ettei maksuja peritä ollenkaan ja sosiaalitoimi/kela saa nämä maksut kohteesta automaattisesti tai maksut unohdetaan kokonaan. Näin sen pitää mennäkin.
Miten toimitaan niiden pienituloisten kanssa, jotka ovat pieni tuloisia, mutta eivät ole sosiaalitoimen piirissä? Näitä ihmisiä ja perheitä on paljon. Pienituloiset eläkeläiset, jotka saavat kansaneläkettä ja pientä työeläkettä, osa saa tietenkin asumistukea, mutta ei toimeentulotukea. Esimerkiksi 1200-1500euroa kuukaudessa saavat. Kun tulee sairastumisia ja sairauksia, kaikki lääkkeet pitää itse maksaa. Maksukattohan on n.700 euroa, jonka jälkeen maksetaan vain omavastuu. 700 eurossakin on maksamista.
Mietitään pienituloisia palkansaajia ja yksinhuoltaja perheitä. Perheen tulot ovat vuodessa 20.000- 30.000 Siitä maksetaan laskut ja asuntolainat, auto, vakuutukset, ruoka, vaatteet ymym..
Näillä perheillä ei ole mahdollisuutta toimeentulotukeen, koska jäävät tuloissa rajoille. Nämä ihmiset ja perheet ovat mielestäni ongelma. Kun sairastetaan tai tulee lääkemaksuja, saattaa koko perheen budjetti mennä sekaisin.
Sitten paljon puhuttu verojen korotus... Verotulot ovat ne tulot, joilla tämän yhteiskunnan hyvinvointi ja terveyspalvelut taataan ihan jokaiselle. Ei veroja tietenkään saa nostaa.. Sanoo suuriosa kansasta. Entäs ne jotka kierrättää verot ulkomailla? Ne isot yritykset, jotka kokoajan haluavat ostaa pienet yritykset ja päästää tuottamaan tämän maan sosiaali ja terveyspalveluita, osittain valtion varoilla?
Olen ollut työkokeilussa Hämeen Sosialidemokraattien piiritoimistossa. Minulle ihan unelma työpaikka. Olen tutustunut ihmisiin ja jäseniin. Olen päivittänyt nettisivuja sekä jäsenrekisteriä. Suunnitellut maakunta sekä eduskuntavaaleja. Tietokoneen käyttö työvälineenä on tullut tutuksi.
Puhunut päivittäin sosialidemokratiasta. Lukenut ohjelmia. Lukenut lakiesityksia. Aivan mahtavaa!!
Olen sisäistänyt puolueen ajatuksia, aatteita sekä tavoitteita. Niiden suuntaisesti, meidän sosialidemokraattien pitäisi päätöksiä tehdä.
Kuntatasolla päätöksien teko aikamoista asioiden ja arvojen sovittelua. Puolueilla on omat pohja-ajatukset, periaatteet ja tavoitteet. Tosin kunnan ja kaupungin tavoitteidenhan pitäisi olla kaikilla samat, koska valtuusto on niistä yhdessä päättänyt.
Mielestäni omista ja puolueiden tavoitteista pitäisi olla ryhmässä samaa mieltä. Kompromissejä joutuu jokainen jossain vaiheessa tekemään. Valtuustotasolla on välillä todella pelottavaa, että ihmiset ovat täysin erimieltä asioista, jotka koskevat kuntalaisia.
Hyvä esimerkki on terveyskeskusmaksut. Toisten mielestä niitä voi helposti nostaa, toisille se on kynnyskysymys.
Minun mielipiteeni on, että kannatusta löytyy paljon niiltä, joita asia ei kosketa millääntasolla.
On selvää, että kaikkein vähätuloisimmille löydetään ja kehitetään keino, ettei maksuja peritä ollenkaan ja sosiaalitoimi/kela saa nämä maksut kohteesta automaattisesti tai maksut unohdetaan kokonaan. Näin sen pitää mennäkin.
Miten toimitaan niiden pienituloisten kanssa, jotka ovat pieni tuloisia, mutta eivät ole sosiaalitoimen piirissä? Näitä ihmisiä ja perheitä on paljon. Pienituloiset eläkeläiset, jotka saavat kansaneläkettä ja pientä työeläkettä, osa saa tietenkin asumistukea, mutta ei toimeentulotukea. Esimerkiksi 1200-1500euroa kuukaudessa saavat. Kun tulee sairastumisia ja sairauksia, kaikki lääkkeet pitää itse maksaa. Maksukattohan on n.700 euroa, jonka jälkeen maksetaan vain omavastuu. 700 eurossakin on maksamista.
Mietitään pienituloisia palkansaajia ja yksinhuoltaja perheitä. Perheen tulot ovat vuodessa 20.000- 30.000 Siitä maksetaan laskut ja asuntolainat, auto, vakuutukset, ruoka, vaatteet ymym..
Näillä perheillä ei ole mahdollisuutta toimeentulotukeen, koska jäävät tuloissa rajoille. Nämä ihmiset ja perheet ovat mielestäni ongelma. Kun sairastetaan tai tulee lääkemaksuja, saattaa koko perheen budjetti mennä sekaisin.
Sitten paljon puhuttu verojen korotus... Verotulot ovat ne tulot, joilla tämän yhteiskunnan hyvinvointi ja terveyspalvelut taataan ihan jokaiselle. Ei veroja tietenkään saa nostaa.. Sanoo suuriosa kansasta. Entäs ne jotka kierrättää verot ulkomailla? Ne isot yritykset, jotka kokoajan haluavat ostaa pienet yritykset ja päästää tuottamaan tämän maan sosiaali ja terveyspalveluita, osittain valtion varoilla?
��
VastaaPoista