Omia ajatuksia omaishoitajuudesta sekä infoa paikallistoiminnasta
Tässä on viime viikolta juttuja Helsingin Sanomien yleisön osastolta.
On täysin ymmärrettävää, että omaishoitajat säästävät kuntien rahaa. Tässä jutussa minua jäi vaivaamaan muutama asia.
Helsingissä on 4000 omaishoitaja perhettä, joille maksetaan tuki rahoja. Tässä on siis perheet, joiden vanhempi on lapsen omaishoitaja sekä myös iäkkäät pariskunnat. Mielestäni määrä on pieni.
Onko niin, että kaikki joiden pitäisi saada avustuksia, ei sitä hae?
Varmasti on. Suomessa on monia tuhansia läheisiään hoitavia, jotka eivät osaa, tiedä tai jaksakaan lähteä siihen "rumbaan" että hakisi tukea. Kun tuen piiriin lähtee on oikeutettu esimerkiksi lakisääteisiin vapaa-päiviin. Joka on mielestäni asia, joka ei mene ymmärrykseeni.
Omaishoitajalla on KAKSI tai KOLME lakisääteistä VAPAA-PÄIVÄÄ kuukaudessa!
Ne voi pitää kuukauden aikana tai KERÄTÄ ja pitää yhteen putkeen.
Siis jos työssä käyvällä ihmisellä olisi KOLME vapaa päivää kuukaudessa, meillä olisi uupuneita, nääntyneitä ja loppuun palaneita työntekijöitä satoja tuhansia!! Omaishoitajalla näin on.
Siis ihmisellä, joka tekee kotona työtä 24/7 omasta tahdostaan, rakkaudesta läheiseen, tahdosta pitää läheinen kotona. Siis yksi arvokkaimmista töistä, mitä tässä maailmassa on.
Faktaa on se, että ei ole riittävästi paikkoja mihin hoidettavan voisi viedä, omaksi vapaa-päiväksi joka viikko. Eikä hoitajia, jotka tulisi kotiin hoitamaan hoidettavaa.
Ei asia kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Kotona on omat tilat ja omat rutiinit. Monia muisti sairaita ei voi jättää vieraan kanssa kotiin. Vaatisi pitkän tutustumisen, että näin voisi tehdä. Sitten on tietenkin hoidettavia, jotka eivät missään tapauksessa halua lähteä kotoaan mihinkään, vaikka hoitaja ehdottomasti tarvitsi vapaata. Ja on tietysti sairaita lapsia, joiden hoito ei ole helppoa vieraalle, eikä perheet haluakkaan vierasta hoitajaa kotiin.
Onneksi kuitenkin omaishoitajia tuetaan monissa kaupungeissa. On omaishoitajat ja läheiset yhdistyksiä ja liitto, josta saa tukea.
Mitä me näiden asioiden ulkopuolella voitaisiin tehdä?
Kaikki omaishoitajat ja läheiset yhdistykset tarvitsevat vapaa-ehtoisia toimiinsa. Yhdistykset tarjoavat erilaisiatoimintoja, kerhoja teatteri matkoja omaishoitajille. Aina tarvitaan ihmisiä johtokuntiin suunnittelemaan ja pyörittämään toimintoja.
Aina voi tarkkailla läheisiään ja tuttuja, jotka ajautuvat omaishoitajiksi. Tietoa voi antaa sen minkä tietää. Tukea voi tarjota ja kertoa avustuksista ja tuista. Voi ohjata yhdistyksen nettisivuille tai antaa kaupungin puhelin numeron, mihin voi ottaa yhteyttä. Tai kuunnella ja olla läsnä.
Ei paljoa tarvitse tehdä.
PALVELUNNEUVONTA- JA OHJAUS HÄMEENLINNASSA- IKÄIHMISTEN ASIAKASOHJAUSYKSIKKÖ
PALVELUNEUVONTA Kastellissa, Raatihuoneenkatu 11 13100 HML
PUH: arkisin 03 6213103
sp. ikaihmisten.neuvonta@hameenlinna.fi
Hämeenlinnassa toimii, Hämeenlinnan Seudun omaishoitajat ja läheiset yhdistys.
Yhdistyksessä on menossa OmaisOiva toimintaa, jossa on erilaista toimintaa omaishoitajille:
Ovet-valmennus: maksuton ja koostuu neljästä tapaamiskerrasta. Ovet- valmennus vahvistaa tietoja ja taitoja omaishoidosta, antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia toisten kanssa ja kerätä voimia arkeen.
OmaisOiva-kahvilat koko seutukunnassa. Avoimia tilaisuuksia tai teemallisia luentoja, voi kysyä omaishoidosta tutustua omaishoitajiin sekä paikallisyhdistyksen toimintaan.
OmaisOiva- kioskit ovat kiertäviä kioskeja, joissa esitellään yhdistyksen toimintaa, keskustellaan ja käsitellään omaishoitoon liittyviä kysymyksiä.
Yhdistyksellä on harrastustoimintaa, josta tietoa saa:
Hallituskatu 20 sisäpiha
Puh. 0405266632
sp: hmlomaishoitajat@pp.inet.fi
Omaistoiminnan vastaava Kaarina Hauskala 0407277237
sp: omaisoiva.hml@pp.inet.fi
On täysin ymmärrettävää, että omaishoitajat säästävät kuntien rahaa. Tässä jutussa minua jäi vaivaamaan muutama asia.
Helsingissä on 4000 omaishoitaja perhettä, joille maksetaan tuki rahoja. Tässä on siis perheet, joiden vanhempi on lapsen omaishoitaja sekä myös iäkkäät pariskunnat. Mielestäni määrä on pieni.
Onko niin, että kaikki joiden pitäisi saada avustuksia, ei sitä hae?
Varmasti on. Suomessa on monia tuhansia läheisiään hoitavia, jotka eivät osaa, tiedä tai jaksakaan lähteä siihen "rumbaan" että hakisi tukea. Kun tuen piiriin lähtee on oikeutettu esimerkiksi lakisääteisiin vapaa-päiviin. Joka on mielestäni asia, joka ei mene ymmärrykseeni.
Omaishoitajalla on KAKSI tai KOLME lakisääteistä VAPAA-PÄIVÄÄ kuukaudessa!
Ne voi pitää kuukauden aikana tai KERÄTÄ ja pitää yhteen putkeen.
Siis jos työssä käyvällä ihmisellä olisi KOLME vapaa päivää kuukaudessa, meillä olisi uupuneita, nääntyneitä ja loppuun palaneita työntekijöitä satoja tuhansia!! Omaishoitajalla näin on.
Siis ihmisellä, joka tekee kotona työtä 24/7 omasta tahdostaan, rakkaudesta läheiseen, tahdosta pitää läheinen kotona. Siis yksi arvokkaimmista töistä, mitä tässä maailmassa on.
Faktaa on se, että ei ole riittävästi paikkoja mihin hoidettavan voisi viedä, omaksi vapaa-päiväksi joka viikko. Eikä hoitajia, jotka tulisi kotiin hoitamaan hoidettavaa.
Ei asia kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Kotona on omat tilat ja omat rutiinit. Monia muisti sairaita ei voi jättää vieraan kanssa kotiin. Vaatisi pitkän tutustumisen, että näin voisi tehdä. Sitten on tietenkin hoidettavia, jotka eivät missään tapauksessa halua lähteä kotoaan mihinkään, vaikka hoitaja ehdottomasti tarvitsi vapaata. Ja on tietysti sairaita lapsia, joiden hoito ei ole helppoa vieraalle, eikä perheet haluakkaan vierasta hoitajaa kotiin.
Onneksi kuitenkin omaishoitajia tuetaan monissa kaupungeissa. On omaishoitajat ja läheiset yhdistyksiä ja liitto, josta saa tukea.
Mitä me näiden asioiden ulkopuolella voitaisiin tehdä?
Kaikki omaishoitajat ja läheiset yhdistykset tarvitsevat vapaa-ehtoisia toimiinsa. Yhdistykset tarjoavat erilaisiatoimintoja, kerhoja teatteri matkoja omaishoitajille. Aina tarvitaan ihmisiä johtokuntiin suunnittelemaan ja pyörittämään toimintoja.
Aina voi tarkkailla läheisiään ja tuttuja, jotka ajautuvat omaishoitajiksi. Tietoa voi antaa sen minkä tietää. Tukea voi tarjota ja kertoa avustuksista ja tuista. Voi ohjata yhdistyksen nettisivuille tai antaa kaupungin puhelin numeron, mihin voi ottaa yhteyttä. Tai kuunnella ja olla läsnä.
Ei paljoa tarvitse tehdä.
PALVELUNNEUVONTA- JA OHJAUS HÄMEENLINNASSA- IKÄIHMISTEN ASIAKASOHJAUSYKSIKKÖ
PALVELUNEUVONTA Kastellissa, Raatihuoneenkatu 11 13100 HML
PUH: arkisin 03 6213103
sp. ikaihmisten.neuvonta@hameenlinna.fi
Hämeenlinnassa toimii, Hämeenlinnan Seudun omaishoitajat ja läheiset yhdistys.
Yhdistyksessä on menossa OmaisOiva toimintaa, jossa on erilaista toimintaa omaishoitajille:
Ovet-valmennus: maksuton ja koostuu neljästä tapaamiskerrasta. Ovet- valmennus vahvistaa tietoja ja taitoja omaishoidosta, antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia toisten kanssa ja kerätä voimia arkeen.
OmaisOiva-kahvilat koko seutukunnassa. Avoimia tilaisuuksia tai teemallisia luentoja, voi kysyä omaishoidosta tutustua omaishoitajiin sekä paikallisyhdistyksen toimintaan.
OmaisOiva- kioskit ovat kiertäviä kioskeja, joissa esitellään yhdistyksen toimintaa, keskustellaan ja käsitellään omaishoitoon liittyviä kysymyksiä.
Yhdistyksellä on harrastustoimintaa, josta tietoa saa:
Hallituskatu 20 sisäpiha
Puh. 0405266632
sp: hmlomaishoitajat@pp.inet.fi
Omaistoiminnan vastaava Kaarina Hauskala 0407277237
sp: omaisoiva.hml@pp.inet.fi
Kommentit
Lähetä kommentti